Huippu-urheilu ohjelmat

Ainutlaatuiset Veikko Sinisalon suunnittelemat harjoitusohjelmat huippu soutajille.

Olympiavalmentaja, Veikko Sinisalo on valmentanut urheilijoita olympialaisiin Suomesta, Tsekistä, Belgiasta ja Virosta. Hänen valmennuksessaan urheilijat 18-vuotiaasta 45-vuotiaaseen, miehiin ja naisiin, ovat kokeneet saaneensa itsestään parhaan suorituksen ulos kilpailuissa. Nämä ohjelmat ovat nyt kaikkien saatavilla täältä!

Concept 2

Kaikissa valmennuksissa ja ohjelmissa on liitteenä filosofiani sekä kuunneltavana että luettavana versiona.

Veikko Sinisalo

Huippusoudun ohjelmat

€329
Concept 2

Kaikki huippu-urheilu ohjelmat

Ennennäkemättömät ohjelmat. Valmistautuminen: olympia hopeaan, MM-hopeaan, olympiaennätykseen, Viron maajoukkueen 2 eri olympialaisiin, eri kokoonpanoilla.

€79
Concept 2

Olympiaennätys 2012

Ohjelma jolla Belgialainen soutaja, Tim Maeyens souti olympiaennätyksen Lontoossa 2012.

€129
Concept 2

Viro 2020-2021

Harjoitusohjelma 2020-2021. EM-pronssi, Maailmancupin osakilpailun voitto, Olympiakarsinnan voitto, 6. sija olympialaisissa.

€249
Concept 2

Viro 2022-2024

Uusi kokoonpano.
2022 maailmancup osakilpailu 2. EM.5, MM-5. 2023 MM 8. 2024 EM 6. Olympiakarsinnan 2. olympialaiset 7.

€89
Concept 2

MM-hopea & Olympiahopea

Suomen kevyen pariairokaksikon harjoitusohjelmat vuosilta 2007 & 2008. Olympia, MM, ja EM hopea, menestys maailmancupin kevyessä ja avoimessa luokassa.

Veikko Sinisalo

Kuka olen?

Aviomies, isä, isoisä, yrittäjä, soutuvalmentaja ja joskus myös Beach Volley manageri.

Soutuvalmentajana olen käynyt neljät Olympialaiset, ja valmentanut Suomen lisäksi Tsekissä, Belgiassa ja Virossa. Ammattivalmentajana toimiminen soudussa merkitsee runsasta läsnäoloa urheilijoiden harjoituksissa, tekemisen ja ajattelun ohjaamista oikeaan suuntaan. Pitkien valmennussuhteiden edellytys on rehellisyys, avoimuus ja inhimillisyys. En ole autoritäärinen valmentaja, vaan minulle on tärkeää, että urheilija ymmärtää tekemisen sisällön, ja pystyy maksimoimaan kehityksen tekemisen laadun avulla. Pyrin tekemään harjoitusohjelmat siten, että myös työssä käyvä tai opiskeleva urheilija voivat kehittyä ja päästä pitkälle. Luonnollisesti ammattiurheilijoilla on riittävän unen, palautumisen ja laadukkaan harjoittelun kautta selkeä etulyöntiasema, mutta riittävät näytöt ammattilaisuuteen on mahdollista saavuttaa myös opiskelun ja työn ohessa.

Olen tällä sivustolla julkaisemissani ajatuksissa ja ohjelmissa pyrkinyt siihen, että lukijat ja ohjelmien toteuttajat ymmärtävät tekemisen taustat ja perusteet, ja oppivat seuraamaan omaa palautumistaan ja arkeaan rakentavasti.

Harjoitusohjelmat ja kestävyysharjoittelu

Vuodesta 2003

Tutustuin Jan Olbrechtin ajatuksiin fyysisen harjoittelun metodeista vuonna 2003 luettuani hänen kirjansa ”Science of Winning”. Tarpeen etsiä lisää tietoa valmennuksesta toi silloin naisten kevyen pariairokaksikkoprojektin ajautuminen valmennukseeni. Kirjan luettuani tunsin, että se, mitä Olbrecht kertoi, selitti hyvin oman urani hyviä ja huonoja hetkiä. Kirja on kirjoitettu uinnin ja triathlonin valmennuksesta. Sovelsin näitä suurempien lajien valmennusoppeja soutuun parhaan kykyni mukaan. Olbrechtilta neuvoja kysyessäni, hän vastasi, ja kannaltani tärkeä yhteistyö sai alkunsa. Jos katsot ohjelmia, joita urheilijani tekivät vuonna 2004 niissä on edelleen paljon samaa kuin ohjelmissa, joita teen nyt. Vuonna 2004 näin että sisällöt toimivat, ja olen pyrkinyt kehittämään ohjelmia pienin muutoksin, eräs merkittävä ajanjakso sijoittui vuosille 2011–2012 kun valmensin Belgiassa Tim Maeyensiä kohti Lontoon Olympialaisia. (Olympiaennätys alkuerissä). Minulle tarjoutui tuolloin mahdollisuus tehdä yhteistyötä Jan Olbrechtin kanssa, tapasimme säännöllisesti ja samalla vakuutuin siitä, että olin soveltanut hänen oppejaan oikein, että sain myös uusia työkaluja pakkiini. Olen valmentanut kv. tasolla urheilijoita naisten kevyestä luokasta miesten avoimeen, 18 – vuotiaista nyt 44-vuotiaaseen Tönu Endreksoniin, ja pääsääntöisesti ohjelmat ovat toimineet hyvin, ja urheilijat ovat kokeneet, että suorituskyky kilpailuissa on ollut hyvä. Nyt Sinulla on mahdollisuus nauttia näistä ajan ja kokemuksen jalostamista harjoitusohjelmista.

Lontoon 2012 Olympialaisten jälkeen tein jonkin aikaa enemmän myyntiä ja yritystoimintaa Concept2 ja Wattbike kiinteinä osina työtäni. Concept2 ja Wattbike – ympäristöissä liikkuu fyysistä harjoittelua ymmärtäviä ja osaavia fysiologeja ja valmentajia, muiden muassa Eddie Fletcher ja Jiri Dostal. Huolimatta siitä, että en ollut kovin aktiivinen valmentajana, sain käydä keskusteluja valmennuksen huippujen kanssa, ja opin asioita, joita olen pystynyt hyödyntämään palattuani aktiivivalmennuksen pariin. Eräs merkittävä huomio on pyöräilyn lisäämisen positiivinen vaikutus soutuharjoittelun oheen. Valmentajakokemukseni olen hankkinut soudun parissa, mutta kestävyyden kehittäminen vaatii samantyyppistä harjoittelua. Olbrecht oli alun perin uintivalmentaja, mutta hänen metodeillaan on menestytty myös mm. soudussa ja triathlonissa!

Oma lukunsa on vuonna 2019 tekemäni sopimus Eestin Soutuliiton kanssa. Virossa on ollut hyvä tehdä töitä, organisaatio taustalla on hyvä ja urheilijat ovat työteliäitä. Alun perin tein sopimuksen vain 8kk ajalle, mutta sitten tuli Covid ja olympialaiset siirtyivät vuodella. Keväällä 2021, Tönu Endrekson, muutamaa kuukautta vaille 42-vuotiaana souti C2 soutulaitteella alle 5:50, 1,5 sekunnin päähän kaikkien aikojen parhaastaan. 2021 elokuussa sovin jatkavani Eestin Soutuliiton palveluksessa vähintään nyt meneillään olevan lyhyen olympiadin ajan. Vuoden 2022 kilpailukausi oli meille hyppy tuntemattomaan kahden urheilijan vaihduttua miesten pariaironelosessa. 2. sija joukkueen ensimmäisessä MC:ssä oli jättiyllätys, positiivisia yllätyksiä olivat myös viidennet sijat EM- ja MM- kilpailuissa. Nuoret Mikhail Kushteyn ja Johann Poolak ovat kehittyneet tasaisesti ja Allar Raja (s.1983) ja Tönu Endrekson (s.1979) ovat onnistuneet pitämään (kohtuullisen hyvän) tasonsa ikääntymisestä huolimatta.

Harjoittelun periaatteet

Ymmärrys harjoittelun periaatteista auttaa optimoimaan suorituskyvyn. Olen koko urani ajan keskustellut paljon urheilijoiden kanssa. Tyypillisiä kysymyksiä, joita olen kysynyt urheilijoitani säännöllisesti, etenkin kuormittavien harjoitusten jälkeen; Ovatko sykereaktiot normaaleja? Minkälaiset yöunet nukuit? Usein puhumme näistä leirillä aamupalapöydässä, lounaalla tai päivällisellä. Näissä yhteyksissä olen myös selittänyt urheilijoille mikä on filosofiani harjoittelun suunnittelussa, ja se on auttanut urheilijoita täsmentämään omaa tekemistään. Nyt Sinulla on mahdollisuus tutustua filosofiaan ja harjoitusohjelmiin, joilla on saavutettu menestystä kilpasoudussa. Uskon että tämäntyyppinen harjoittelun suunnittelu voi auttaa myös muiden kestävyyslajien tai kuntoilun suunnittelussa. 

Valmennusfilosofia

Kaikissa valmennuksissa, ja ohjelmissa on liitteenä filosofiani kuunneltavana, ja luettavana versiona. Käyn valmennusfiosofiassa vastauksia läpi m. seuraaviin kysymyksiin:

  • Mikä on polarisoitu harjoitusohjelma?
  • Mikä on polarisoitu harjoitusohjelma?
  • Miksi ja miten sitä käytän huippu-kestävyysurheilussa?
  • Miten jaksoitan harjoittelun, tehoalueet ja kontrastit harjoittelussa.
  • Mitä tarkoittaa anaerobinen kapasiteetti ja sitä kehitetään? 
  • Kuinka paljon, ja miten kestävyysurheilijan tulisi harjoitella voimaa?
  • Millä tavoin VO2, eli hapenottokykyä harjoitellaan ja miten se vaikuttaa aerobiseen kapasiteettiin?
  • Miten määritellään anaerobinen kynnys?
  • Miten aerobista kapasiteettiä ja kestävyyttä kehitetään?
  • Jäähdyttely, palautuminen ja lepo – miten, milloin ja kuinka paljon?

Kaipaatko lisää tietoa ohjelmista?

Voima­harjoittelu

Kestävyysurheilijan näkökulmasta

Voimaharjoittelu on tärkeää, joskaan voima ei useinkaan ole rajoittava tekijä soutusuorituksessa. Liian lihasmassan kasvattaminen haittaa suoritusta enemmän kuin parantaa sitä, joten lihasten kasvattaminen ei ole voimaharjoittelun tavoite. Lihasmassaa, ja voimaa toki tarvitaan, mutta ei kestävyyden eikä paino/teho suhteen kustannuksella. Esimerkkinä painon suhteesta tehoon on kolminkertaisen Olympiavoittaja Hamish Bondin (NZ) instagramissa huhtikuussa 2022 julkaisema kaavio siitä kuinka paljon vaatimustaso kultamitalin voittamisessa nousi 2016 ja 2021 välillä. Kaavio antaa hyvän kuvan lajin vaatimuksista miesten soudussa, mutta samanlaisen kaavion voisi tehdä myös naisten soudusta. Laitan tämän tähän materiaaliin koska tästä saa hyvän käsityksen huippusoutajan fyysisistä vaatimuksista. Tämä taulukko on vertailu Rion-, 2016 ja Tokion Olympialaisten 2021 miesten kahdeksikon Concept2 soutulaitteella tekemien tulosten ja soutajien painojen perusteella tehty vertailu, josta käy selvästi ilmi vaatimustason nousu.